Rankaiseva psykiatrinen sairaalahoito Neuvostoliitossa oli poliittisesti toisinajattelijoiksi leimattuihin kohdistuvaa psykiatrian nimissä tehtyä sortoa ja mielivaltaa, jossa heitä suljettiin psykiatrisiin hoitolaitoksiin. Neuvostoliitossa kehitettiin toisinajattelijoille diagnoosi hiipivä skitsofrenia.[1][2]
1960-luvulta vuoteen 1986 raportoitiin poliittisesta vainosta, jossa Itä-Euroopassa käytettiin psykiatriaa toisinajattelijoita vastaan Neuvostoliitossa, Tšekkoslovakiassa, Romaniassa, Unkarissa ja Jugoslaviassa.[3] Ihmisoikeuksia on rikottu käyttämällä psykiatrian keinoja poliittisesti väärästä toiminnasta rankaisemiseksi.[4]
Psihuška (suom. pikkusairaala) oli mielisairaalan venäjänkielinen halventava nimitys. Ensimmäinen psihuška oli Kazaniin vuonna 1939 rakennettu vankimielisairaala. Se oli Lavrenti Berijan komentaman NKVD:n alainen laitos. Neuvostoliitossa mielisairaaloita käytettiin vankiloina.
Neuvostoliiton salainen poliisi alkoi Andrei Vyšinskin johdolla käyttää psykiatriaa poliittisesti toisinajattelijoita vastaan vuonna 1948. Menetelmä vakiintui Stalinin hallinnon viimeisinä vuosina.[5] Rankaiseva psykiatria oli osa Neuvostoliiton Gulag-järjestelmää ja sisäministeriön työleirejä.
Psykiatri Andrei Snežvenski ryhtyi toteuttamaan ”diagnoosia” hiipivä skitsofrenia toisinajattelijoille. Vladimir Bukovski lähetti 150-sivuisen dokumentin tietoa toisinajattelijoihin kohdistuvasta psykiatrista länsimaihin vuonna 1971. Vetoomukset psykiatrian väärinkäytön lopettamisesta World Psychiatric Associationin kokouksissa johtivat Neuvostoliiton eroamiseen järjestöstä vuonna 1983.
© MMXXIII Rich X Search. We shall prevail. All rights reserved. Rich X Search